High School on niin iso osa minun nykypäivästä elämää, etten ole varma mistä voisin edes aloittaa. Eroavaisuuksia kotiin on lukematon määrä, mutta päivä päivältä uusi koulu alkaa tuntua omalta. Ensimmäisen viikon aikana olin ihan hukassa luokkahuoneiden suhteen, joita löytyy neljästä eri terminaalista. Aikaa luokan vaihtoon on viisi minuuttia, joten reittiä on pakko kysyä heti kun on epävarma sijainnistaan. Myöhästely otetaan täällä yllättävän vakavasti ja koulun säännöt tuntuvat muutenkin tiukemmilta.
Säännöistä voisin kertoa sen verran, että kunnioitus opettajia kohtaan on huomattavasti suurempaa kuin Suomessa. Puhutellessa opettajaa käytetään etuliitettä "herra" tai "rouva" ja aina sukunimeä. Lupaa on kysyttävä niin wc:seen, roskakorille liikuttaessa. Saman opettajan tunnilta on lupa poistua kolmesti yhden lukukauden aikana. Koulu univormua meidän ei tarvi käyttää, mutta olkapäät, kaula-aukko ja polven yläpuolella oleva iho tulee peittää. Reikiä tai kulutuksia sisältäviä vaatteita ei saa käyttää ja rikkoessa vaatetussääntöjä opettajat komentavat sinut hakemaan varastosta vara t-paitoja tai housuja.
Ristiriitaista kyllä, itse tunnit ovat yllättävän helppoja. Mielestäni vaikeustaso vastaa ysiluokkaa Suomessa. Kolmentuhannen oppilaan High School antaa ison kurssivalikoiman, jonka ansiosta lukujärjestyksestäni löytyy normaalien aineiden ohella tanssia, teatteria ja kokkausta. Englanninkielen lisäksi opiskelen espanjaa. Kotiläksyjä ei ole ensimmäisen kahden viikon aikana ollut kuin pari kertaa ja ne on kohtalaisen helppoja. Vaikeita, uusia sanoja tulee vastaan ihmisen anatomian ja fysiologian tunnilla, sekä US:n historian tunnilla.
Olen tykänny koulustani tähän asti tosi paljon. Jokanen päivä näkee uusia ihmisiä ja pikkuhiljaa alkaa muodostuun myös uusia kaverisuhteita. Koulusta joskus myöhemmin lisää, nyt on kiirehdittävä vaihtaritapaamiseen. Terveisiä kotikonnuile!
