Täällä ruudun toisella puolella kirjoittelee Anju, kuudentoista kesän ikäinen tyttö Lapissa sijaitsevasta pienen pienestä kylästä nimeltä Kurtakko. Opiskelen lukion ensimmästä vuotta Kittilässä, missä asun kämppäkaverini Saanan kanssa asuntolassa viikot. Viikonloput oleilen noin 60km päässä, Kolarin kunnassa perheeni kanssa. Perheeseeni kuuluu äiti, isä ja ensi vuonna yläkoulun aloittava pikkuveli Paulus.
Harrastan teatteria yläkoulu ja lukioikäisten ryhmässä nimeltä Olotila ja tanssin. Olen aina pitänyt myös kirjoittamisesta ja ruoan laittamisesta koska oon herkkusuu ja kuka nyt ei tykkäis ruoasta! Vapaa-ajalla olen kavereideni kanssa, talvisin viikonloput rinteessä ja kesäisin matkustelen niin paljon kuin voin moikkailemassa kauempana asuvia tuttuja. Sesonkiaikana teen koulun ohella vapaapäivinä töitä Ylläksellä.
| Kesällä 2013, Kurtakkojärven rannassa |
Tämä blogi on ehkä kolmas jota kirjoitan. Monesti tämän vuoden aikana olen harkinnu kirjoittamisen alottamista, koska pari vuotta sitten kirjottelin useamminkin. Nyt kuitenkin aika ei ole antanut periksi, koska lukiolaisilla on tosi täyttä pelkästään opiskelun kannalta ja siihen lisäksi harrastukset ja kaverit. Halusin nyt vihdoin kuitenkin alkaa bloggaamaan, koska olen lähdössä tänä kesänä vaihto-oppilaaksi Yhdysvaltoihin Texasiin, kaupunkiin nimeltä Houston.
Olen aina rakastanut matkustelemista ja voisin tehdä sitä koko ajan. Maailma on mahtava paikka ja mulla on kai joku sisäinen palo nähdä mitä kaikkialla muualla tapahtuu. Voi johtua osittain siitä, että viimeiset 16 vuotta mun elämästä oon viettäny suurimmaksi osaksi alle 100 ihmisen kylässä ainoana oman ikäisenä. Kurtakko (kylä, jossa asun) sijaitsee hieman alle 20km päässä Ylläkseltä. Ylläs on Suomen suurin laskettelutunturi ja paikka, joka pitää Kolarin elossa. Lähin kauppa ja kaverit asuvat kotoani puolen tunnin ajomatkan päässä. Yläkoulussa mulla oli tosi kova halu lähteä pois Lapista, mutta koin etten ollut vielä 15-vuotiaana valmis muuttamaan kovin kauas kotoa. Toiseksi lähin lukio Kittilässä oli hyvä ratkaisu peruskoulun jatkolle, koska se on hieman yli kolmin kertainen Kolarin lukioon nähden (about 100 opiskelijaa) ja samassa Alppilukio, jonne tulee muualta Suomesta porukkaa.
| Vuosi sitten keväällä, make up by: Roosa-Maria <3 |
Mulla ei ole oikeastaan ihan tarkkaa visiota vielä, minkälainen tästä blogista tulee. En päivitä säännöllisesti, vaan silloin ku huvittaa ja en pyri siihen että saisin kasapäin lukijoita, vaan siihen, että tutut vois lukea mun kuulumisia jenkeistä sitten ku se aika koittaa. Omistan järkkärin Nikon 3100D, mutta en täydellisiä kuvaustaitoja. Tykkään kyllä kuvata ja värittää elämää just kuvien avulla. Monet huomattaa myös siitä, että olen räpsimässä koko ajan puhelimella kuvia kaikesta. Puhelimen galleria onkin usein täynnä karsimattomina, koska kaikki tilanteet pitää saada talletettua, jotta ne muistaa :)
![]() |
| Selfie assarilta Kittilästä muutama kuukausi sitten :D |
![]() |
| Taustalla komeilee Ylläs :) |
Tykkään pohtia elämää, filosofia ja psykologia on äidinkielen lisäksi lempiaineita lukiossa. Oon käyny Prometheus-leirin mikä oli yksi elämäni parhaista viikoista, lisäksi ensmmäisen kesänjatko protun vuotta myöhemmin eli viime kesänä. Ja nyt jos ja kun joku ei tiedä mikä on protu, niin se on vaihtoehtoinen aikuistumisleiri rippikoululle (voi myös käydä molemmat), missä herätellään ajatelemaan asioita ylipäätään enemmän. En kuulu mihinkään uskontoon, mutta olen tosi suvaitsevainen eri uskontoja kohtaan ja niissä ei siis ole todellakaan mitään vikaa!
![]() |
| Vime kesänä myös, yöllä kotikylän tiellä |
Elämäni aikana olen käynyt Kreikassa, Kroatiassa, Ruotsissa, Norjassa, Saksassa, Ranskassa, Turkissa ja Maltalla, sekä Venäjän rajalla, Italiassa lentokentällä ja bussissa istuessa Sloveniassa. Kuten aiemmin sanoin, rakastan matkustelua ja haluaisin tehdä siitä vielä isomman osan elämääni.Tulevaisuuden haaveitani on matkustella ympäri maailmaa ja nähdä myös muita maanosia. Haluaisin joskus asua etelämmässä Suomessa ja opiskella Suomen kielen parissa lukion jälkeen. Sitä ennen tavoitteenani on tietysti ylioppilaaksi valmistautuminen.
Heinäkuun lopussa tämä pikkukylän tyttö suuntaa rapakon toiselle puolelle suureen maailmaan itsenäistymään. Amerikan näkeminen on olut unelmani jo kauon ja nyt se on käymässä toteen. The world is calling-blogistani voit seurata elämääni jenkkilässä, sekä vaihto-oppilas vuoteen liittyvien asioiden läpikäymistä ja sitä ennen arkeani Suomessa. Tervetuloa seuraamaan blogiani!
~Anju




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti